sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

#yolo

Mihin nää viikot katoo, taas ollaan sunnuntaissa! Mikä meinaa myös sitä että viikot ennen pääsykoetta hupenee kiihtyvällä tahdilla, pienoinen stessiahdistus alkaa nostaa päätään... No, ressaamalla ei hommat hoidu eli positiivisuutta vaan kehiin ja pää pystyyn, luottoa omaan tekemiseen! Lukuviikkojakin on kuitenkin vajaa neljä jäljellä, hyvin ehtii vielä sisäistään asioita.

Reenattu on taas tällä viikolla, hyvin kulkenut kaikki ja kropassa riittää energiaa. Oisko tällä vapaammalla syönnillä osuutta asiaan, pitäis meinaan herkuttelusta olla energiavaratot täpötäynnä :D tää viikko mennyt jo siistimmällä linjalla mutta on mukaan mahtunut mökkiaamupalaa croissanteineen, grillausta (lue: halloumia NOM) ja kesän ekat jätskit, kaksin kappalein! Ei olla siis nipotettu täällä suunnalla, nyt alkaa olo taas löllöstyyn niin oisko tästä kireetä linjaa kesäkuulle asti. Reilu viikon päästä pitäis tulla tietoo irtosko castingpaikka, siitä sitten ainakin motia kiristellä!

    #suoraanhauberiin

Tein jalat kahdessa osassa to/pe, torstaina takaosastoo ja perjantaina etureiskat, pohkeet + sekalainen setti vatsoja. Eikä tuntunut kyllä liian kuormittavalta vaikka onkin kaks isointa lihasryhmää ja niin kontaktissa toisiinsa, emmä normaalisti tee jalkoja peräkkäin mutta nyt kävi näin!

   Oliks tarpeeks väriä päällä?

Torstain peppuspecial koostui seuraavista:

Takakyykky (vapaalla tangolla)
Bulgarialainen askelkyykky
Prässi leveä, jalat levyn yläosassa
Jalkojen koukistus maaten
Sjmv 

Saa prässinkin kohdistettua kivasti just pakaraan ja takareisiin kun esiväsyttää niitä ensin just esim. bulgarialaisella tai muulla vastaavalla mikä ottaa nimenomaan pakaraan. Hitaalla liikkeellä jatkuvasti pumpaten, aiai! Suorin jaloin maastaveto on yks mun lemppariliikkeistä, kun rutistaa pakaralla koko matkan ja ojentaa lantioo kunnolla ylhäällä niin tuntuma on taattu!

    No sitä pyllyä


Ja etureisiä:

Hack-kyykky, monia sarjoja jalkojen asentoa vaihdellen (keskellä yhdessä, alhaalla, alhaalla kantapäät ylhäällä)
Super: kapea prässi ja etukyykky 5kg levypaino sylissä, kantapäät toisen levypainon päällä, liike pari senttiä vajaa ylhäältä ja alhaalta että paine pysyy koko ajan
Jalan ojennus, 2 kovaa sarjaa ja kolmas pudotuksilla

Sit pohkeet istuen koneessa ja niitä vatsoja. Vajaa tunnin setti ja vaikkei ton enempää liikkeitä niin ihan riittävän rikki olin :D järjetön paine reisissä kun kaikki liikkeet pitää kontrolloituna!

Pe iltana junailin jyväskylään ja tänään kotiuduin aamupäivällä. Piti lukee junassa, otin päikkärit. Piti lukee kun pääsen kotiin, tein safkaa ja parkkeerasin aurinkoon. Piti alkaa nyt lukeen, aloin kirjottaan tätä. Ja sit ihmettelen miks ressaa... Nyt nainen, ota ittees niskasta kiinni! Ehkä mä. Kohta.... Vähän aikaa tartutan vielä väriä pintaan!




Kivaa ens viikkoa,

<3 Hanna

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Aurinko paistaa ja reeni kulkee!


Niin on taas uus viikko pyörähtänyt mukavasti käyntiin treenienkin merkeissä! Maanantaina ohjelmassa oli selkä/olkapääjumppaa ja tänään treenasin sitten rintaa, haukkaa ja ojentajaa sekä pyrähtelin loppuun intervallit. "Pyrähtelin" kuulostaa kyllä turhan kevyeltä, henkihieverissä siis toivoin ettei keuhkot repee ja mietin, kuinka masokisti tarvii olla että näitä vapaaehtoisesti tekee... Noihin intervalleihin on kyllä semmonen viha-rakkaus-suhde, plussaa tehokkuudesta ja lyhytkestoisuudesta mutta saakelisti miinusta siitä että ihan hullun hommaahan ne on :D itse vaihtelen vetojen kestoja, yleisimmin ne on 30sek-3min ja palautukset vetojen mukaan, tänään tein 30sek vetoja 30sek palautuksilla 8kpl. 

    Maanantaiaamun hölköttelyltä!

Ja että olis mahdollisimman sekava postaus niin tän päivän ihanan aurinkoaamun aamupalaa! Perus puuro raejuustolla (kesolla, ainoa oikea puuron kans!) ja banskulla. 


Eilisen selkäreeni oli ihan peruskauraa, raskaita perusliikkeitä suorilla sarjoilla loppuun asti. Maastavetoo, kulmasoutua tangolla ja kässäreillä, ylä- ja alataljaa. Olkapäät rasitin ekaks pystypunnerruksella, sit superina viparit ja pystysoutu ja viimeset mehut irti "ratin pyörittelyllä" eli viiden kilon levypaino suorille käsille eteen ja sitä pyöritellään sit niinkun auton rattia niin kauan ettei pysy enää ylhäällä. Tolla setillä oli olat suhteellisen kipiänä tänään! 

   Voi muhkut, missä luuraatte...


   Siukku oli mukana reenikamuna ja se hullu kävi kastamassa talviturkinkin jumppailun jälkeen...

Mun pikkusisko on itse siis kilpaurheilija, ratamelonta lajina ja ihan kansainvälisellä tasolla mimmi painaa. Viime vuonna pääsi edustamaan nuorten Olympic Hopes-kisaan Unkariin! Ai mitenniin oon hiukkasen ylpee :D meidän reeniohjelmat ja viikkoaikataulut on niin erilaiset että harvoin päästään treenaan yhdessä mikä on tosi harmi, parempaa tsempparia saa hakea! Kangasalan Melojien punttis on myös treeniympäristönä ihan paras, sopivan kämänen ja tekemisen meininki! Normaalisti treenaan tosin Kuohulla, Kangasalan uimahallin salilla joka on varusteluineen hippasen parempi :D

Huomenna olis viikon ainoa työpäivä, aamusta käväsen taas juoksemassa ja aamupäivä ennen duunia menee nenä kiinni pääsykoematskuissa. Toivottavasti saadaan nauttia yhtä ihanan kesäisestä säästä niin voi parkkeerata terassille lukeen! Torstaina ja perjantaina reenaillaan sit taas ja vapaa viikonloppu menee jyväskylässä :) 

Jättäkää hei puumerkkiä itestänne kun käytte seuraileen, kommentit ilahduttaa kovasti! :) mitäs mieltä siellä ollaan uudesta bannerista?

Palataan astialle,

<3 Hanna

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Easy living

Mjooo. Pari päivää kun kiskoo kaikkea ruokavalioon kuulumatonta naamariin niin olo on kans sen mukanen. Suhteellisen valasmainen :D noei, ei sitä parissa päivässä persus niin paljoo kerkiä leviään ja pääkopalle on tehnyt oikeestaan ihan hyvää olla tää viikko noiden kuvausten jälkeen ihan iisisti. Helmikuusta kuvauspäiväänhän söin tiukasti Matin laatiman ruokavalion mukaan ja sama meno jatkuu taas tästä etiäpäin. Maanantain ja tiistain herkuttelin (benkkujenkkua, suklaata, mysliä ja leipää, nom!!), keskiviikkona palasin ruotuun aamupuuron ja välipalarahkan äärelle mutta pikkupoikkeuksia mahtui loppuviikkoonkin pari kappaletta, kuten leipää mikä ei normisti mun välipaloille kuulu. Toi leipä on muuten semmonen piru joka vie koko käden kun antaa pikkurillinkin, yhyy näitä hiilarihimoja.... Turhan nipoksi tässä on kuitenkaan turha ruveta, kun ei olla mitään kisakondista ainakaan vielä jahtaamassa! Mutta jätetään se leipä ens viikosta taas kuitenkin vaan sinne treenin jälkeisille aterioille. :D

Ei ollu keskiviikkoaamun maha ihan tän näkönen. Tänään sunnuntaina jo kuitenkin onneksi huomattavasti lähempänä :D


Treenien puolesta tää viikko on ollut myös kevennetty, viis kovaa viikkoa alla niin palauttelu tekee ihan hyvää. Mun normijakokin menee aikalailla tällä tsydeemillä, viis kovaa viikkoa versus yks kevyt. Näin varmistan kokonaispalautumisen ja kehityksen etenemisen :) tää viikko on ollut kyllä kevyeksi viikoksikin poikkeuksellinen, oli niin paljon kaikkea haipakkaa että kävin puntilla vaan kerran treenaamassa koko kropan läpi ja ihan normi raskaalla setillä mutta muuten tein vaan aerobista. Normaalisti treenaan kevyellä viikolla kolme punttia kroppaa pumppaillen suht kevyillä painoilla plus aerot. Ja aerobisia ihan fiiliksen mukaan, kevyillä viikoilla en tee intervalleja jotka kuuluu normisti mun viikko-ohjelmaan pari-kolme kertaa, vaan ihan tasavauhtisia juoksulenkkejä kahdesta neljään. Tykkään käydä kirmailemassa niin aamuisin tyhjällä mahalla kuin sitten päivisinkin, eli mitään tiettyä rytmiä mulla ei näidenkään suhteen ole. Kunhan tulee tehtyä! 


No pakkohan se oli vähän pullistellakin perjantaijumpalla. Jos leviäis selkä edes sillä vähäsen? :D lookista saatika pikku punapullanaamasta ei kannata välittää, perusmeitsi! 

Tänään olikin sitten hurjan mielenkiintoinen päivä, maalaislikka suuntas kaupunkiin Tampereelle Wolfille Timo Elorannan kyykkykouluun! Puoltoista tuntia hinkattiin takakyykkyä vapaalla tangolla pienryhmässä ja paljon jäi käteen, huippua saada tsekkauttaa tekniikka ammattilaisella ja turvata näin sekä treeni että kehitys. Siitäkin tää laji on niin palkitseva kun koko ajan on mahdollisuus kehittyä lisää, joka ikinen treeni vaatii täydellisen keskittymisen ja on aina oma suorituksensa. Nyt eikun työstään sitä täydellisen pyöreetä pyllyä! ;D

Tämmöstä tällä kertaa, palaillaan ens viikolla taas normiarjen ja treenien merkeissä :)


<3 Hanna

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Say whaaat?

Mikä fitnessmalli? Ai siis bikinifitnesstä meinasit? Niin meinaaksä kisata bikinifitneksessä?

Kolme yleisintä kysymystä joita kuulen liittyen tähän skabaan ja mun valmistautumiseen. Eikä mua haittaa paasata päivästä toiseen samoista asioista, eiks se niin mee että kun joku asia kiinnostaa niin siitä on valmis papattaan vaikka unissaan ;D 

Fitnessmallikisa ei siis ole sama asia kuin bikinifitness. Itseasiassa ero on todella merkittävä, tuntuu että vähksyisin biksukisaajien työnsarkaa aika railakkaasti jos nostaisin nämä kaksi eri kisaa samalle tasolle :D fitnessmallikisa on siis ihan oma konseptinsa. Kisa on mm. fastin, bealiven, cocovin ja tiikeribalsamin sponsoroima kisa, jossa haetaan siis nimensä mukaisesti urheilumalliksi haluavaa tyttöä. Suora lainaus fitnessmalli.fi -sivustolta:

Kilpailussa etsitään sporttista nuorta naista edustamaan terveellisiä elämäntapoja ja toimimaan hyvänä ja urheilullisena esikuvana muille naisille. Fitnessmallilla tulee olla sopusuhtainen ja treenattu vartalo, mutta liian lihaksikas ja kireä ei saa olla. 


    Vuoden 2012 finalistit


Kilpailun päätuomarina on toiminut Jutta Gustafsberg ja kilpailuorganisaattorina Janni Hussi, joka voitti kisan vuonna 2010. Viime vuoden voittaja oli Maria Huovinen (ig @mariahuovinen, go check out!).




Vaikka bikinifitness vaatii siis tavoitteena paljon enemmän duunia ja omistautumista lajille, en todellakaan väheksy fitnessmalliksi haluavan urakkaa. Enhän olisi itsekään muuten lähtenyt leikkiin mukaan! Kisaan valmistautuminen vaatii kovaa duunia ja tarkkaa ruokavaliota, jota olen itsekin noudattanut jo helmikuusta asti. En myöskään usko että kykenisin omin avuin pääsemään ainakaan itseäni täydellisesti tyydyttävään kuntoon, joten otin heti kisa-ajatuksen kypsyttyä yhteyttä Matti Haloseen ja pääsin Matin kovasta kysynnästä ja buukkaustilanteesta huolimatta onneksi aloittamaan hänen valmennuksessaan. Olen saanut kroppaani muokattua haluamaani suuntaan jo näiden vajaan kolmen kuukauden aikana huomattavasti ja omaa kehitystä on palkitseva seurata. Fitnessmalliksi ei tämä kireystaso vielä riittäisi, paljon on hommia edessä ja jos tavoite täyttyy ja kutsu castingiin ja sitä kautta finaaliin käy niin edessä on hikinen ja työntäyteinen kesä! Siihen olen asennoitunut ja tavoitteen eteen olen valmis tekemään töitä. Eyes on the prize! 


    Ellimari Karppinen, yksi viimevuoden finaalikymmeniköstä ja yks mun kroppafeivöriteistä! @peppuajapuuroa


Vaikken finaaliin pääsisikään niin treeni jatkuu jokatapauksessa oman elämäni fitnessmalliksi. Antoisa projekti tulee olemaan anyway, kropan muokkaus on palkitsevaa hommaa ja sitä on onneksi aikaa tehdä loppuelämä :) ei mun maailma siihen romahda jos se finaalipaikka ei irtoo, no way. Sitten ei oo ainakaan mihinkään kiire ja lihaa saa takoa just semmoiseen tahtiin mikä hyvältä tuntuu!

Eikai siinä, kyselkää jos kysyttävää tulee :)

<3 Hanna

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Shoot me down

Fitnessmalli-hakua varten tarvii tosiaan ottaa hakukuvat, jotka halusin itse otattaa ihan ammattilaisella ettei tarvi ruveta jossitteleen jos ei natsaakkaan. Otinkin yhteyttä Studio Klik:iin ja Samiin, joka voitti vuoden muotokuvaaja 2014-palkinnon, ja kerroin kuvauksen luonteesta. Sami nappas kopin heti siitä millaisia kuvia haen, ja suunnittelupalaverin myötä lyötiin lukkoon kuvauspäivä. Tämä päivä oli siis tämän viikon maanantai!



Kyllä näillä olis kuitenkin taattu se varma finaalipaikka! Joku urpo fiilistelee kuvauspäivän aamuna...

Studiolla pistettiin mun spotifysta fiilistelylista soimaan ja ruvettiin hommiin! Ai että mä tykkään näistä kuvauksista, luontainen linssilude :D tämmöstä settiä saatiin aikaan!



Näillä kahdella kuvalla on nyt sitten haku tehty, nyt ei auta kun jännätä toukokuun alkuun että irtooko sitä casting-kutsua vai ei! 

Palaillaan taas piakkoin,

<3 Hanna

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kisahuumaa!



Viikonloppuna käytiin tosiaan Fitness Classic Helsingissä kulttuuritalolla, jonne olin sunnuntaille hommannut itsekin lipun. Vähän harmitti ettei päässyt livenä näkemään junnujen SM-osioo lauantaina saatika Men's Physiquen silmänruokaa, mutta 80e lippu molemmille päiville olis rokottanut tän likan lompakkoo vähän turhan isolla kädellä... Sunnuntaina pääsin kuitenkin paikanpäälle seuraamaan Fitness, Body- ja Bikinifitness-osioita, ja huhhuh mikä motivaatiobuusti tää daytrippi kultsalle olikaan! Aivan järjettömän kovatasosia sarjoja etenkin bikineissä, niin mieletöntä likkaa rivissä! Tuomareiden hommaa en kadehtinut sitten yhtään, arvo siinä nyt sitten voittajaa...


Kaikista motivoivin sarja mulle henk.koht on tää itse Fitness, Oona Ylitolonen ja Essi Sarja veti niin huikeet setit mielettömällä fysiikalla. Käykääpä tsekkaileen youtubesta esimerkiks Piia Pajusen vaparivideoita, pistää arvostaan aikalailla sitä duunia minkä naiset on kuntonsa ja akrobatiaosion eteen tehneet!


Biksujen lyhyessä alle 163 cm sarjassa upeat Johanna Hermans (keskellä, violetit bikinit) ja Jaana Malytcheva (oikea reuna, kultaiset bikinit) nousi mun suosikeiksi ja veikin sijat 1. ja 3. Johannan fysiikka miellyttää mun silmää kaikista eniten, myöskin naisen ig tarjoaa aika huikeita motivaatio-otoksia...

                                          Kaikki kuvat Bodyn kuvagalleria

Bikinin keskipitkän sarjan taso oli kyllä kivenkova. Moni yllättyi ei-niin-positiivisesti Henriikka Klementin (oikea reuna, violetit bikinit) neljännestä sijasta, allekirjoittanut mukaanlukien. Toisaalta näin kovatasoisessa skabassa on aika paha alkaa laittaa mimmejä järjetykseen, ja voitto meni kuitenkin mun mielestä ihan oikeeseen osoitteeseen Emmi Mäenpäälle (vasen reuna, myöskin violetit bikinit). Pakko nostaa esiin myös upea Camilla Back vaaleensinisissä bikineissä!

Nämä sarjat sai siis multa suurimman huomion ja mielenkiinnon, vaikka itsehän oon vielä niin noviisi näissä fitnesskisatouhuissa että sen isompia spekulaatioita yhtään mistään kisatilanteesta on ihan turha lähtee tekemään :D vaikka arvostus kisaajia kohtaan onkin huipussaan ja kisat toimii motibuustina, miellyttää mun silmää kaikista eniten vähän pehmeempi "offikunto" ja terveemmissä rasvoissa oleva keho. Tää on myös se syy minkä takia itse en haaveile lavalle noususta. Fitnessmalliksi haluan monesta eri syystä, pelkkä timmi kroppa ei mun mielestä pidemmän päälle toimi kunnollisena motivaattorina. Näitä syitä tulen varmasti erittelemään tulevissa teksteissä, mutta tiivistetysti mä toivon että pystyisin omalla esimerkilläni kannustamaan terveellisiin elämäntapoihin ja urheilulliseen arkeen sekä toimimaan tervehenkisenä esikuvana. Toki tässä ollaan vielä lapsenkengissä tämänkin projektin suhteen mutta hei, if it comes quick it goes faster... 

Kisahuumasta ei palattukaan ihan normiarkeen, vaan tänään oltiin jännän äärellä kuvaamassa fitnessmallikisan hakukuvia Sami Reivisen kanssa Studio Klikissä! Tää ansaitsee kyllä ihan oman postauksensa joten stay tuned :)

<3 Hanna

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Everybody has to start somewhere




Jaha, ensimmäisen blogitekstin ensimmäiset sanat. Done, jes! Siis kuinka vaikeeta voi olla itsensä esittely... Hanna, 19vee, maalaislikka ripauksella suurkaupungin tyttöö Tampereen kupeesta. Treenaa kovaa, syö kovaa, lepää kovaa. Tavoitteena fitnessmallikisa 2014, ohessa tällä hetkellä mausteena pääsykokeisiin luku (kohteena Jyväskylä ja englannin opettajakoulutus). Moikka vaan!





Blogia oon pitänyt aikasemminkin, silloin aiheena oli vaihto-oppilasvuosi Australiassa ja vuosihan oli 2011-2012. Vaihtarivuosi oli mun kohdalla käänteentekevä kokemus, jokainen vaihtari varmaan allekirjoittaa sen henkisen kasvun mitä vuoden aikana tapahtuu. Kliseisesti sanottuna voin sanoo löytäneeni itseni sen vuoden aikana (:D ei apua mitä diippishittii) näin jälkikäteen ajateltuna, mutta olihan se melkoista hakemista vielä pitkään Suomeen paluun jälkeenkin. Syömishäiriö otti vallan mutta niistä ajoista ollaan noustu ja nyt porskutetaan vahvempana kuin koskaan.


2012-2014 


 Rakkaus treeniin (ja ruokaan :D) on myös tullut jäädäkseen ja se varmasti tuleekin näkyyn blogin pääasiallisena inspislähteenä, tavoitehan on tosiaan päästä finaalikymmenikköön tän vuoden fitnessmallikisassa. Ja vaikkei näin tapahtuiskaan, jatkuu matka silti kohti oman elämänsä fitnessmalleutta! Varoituksen sana, tää belfie-addikti kuvailee peräänsä ihan kiitettävällä syötöllä...




Toivottavasti mun höpinät jaksaa kiinnostaa, tervetuloa seuraileen!

<3 Hanna